Carl Gustaf Emil Mannerheim on yksi Suomen historian vaikuttavimmista hahmoista – sotilas, diplomaatti ja valtiomies, jonka merkitystä on vaikea liioitella. Hänen elämänsä kietoutuu tiiviisti Suomen itsenäisyyden ja identiteetin rakentumiseen, ja hänen jättämänsä perintö on edelleen nähtävissä yhteiskunnassamme.
Aristokraattisesta nuoruudesta sotilaaksi
Mannerheimin tarina alkaa kaukaa – hän syntyi vuonna 1867 Louhisaaren kartanossa varakkaaseen aatelisperheeseen, mutta nuoruus oli kaikkea muuta kuin leppoisaa. Perheen varat ehtyivät, ja nuori Gustaf lähetettiin Haminan kadettikouluun. Siellä hän oppi kurinalaisuuden ja kunnian, piirteet, jotka määrittelivät hänen koko elämänsä.
Hänen uransa Venäjän keisarikunnan armeijassa vei häntä kauas – Kiinaan, Puolaan, Japaniin – ja antoi hänelle kokemuksia, joita harva suomalainen tuohon aikaan saattoi kuvitellakaan. Kun ensimmäinen maailmansota puhkesi, Mannerheim oli jo kokenut upseeri, mutta Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 vei hänet takaisin kotimaahan – ja historiaan.
Petteri Orpo pituus – kiinnostava keskustelunaihe politiikan keskeltä
Suomen itsenäisyyden puolustajana
Valkoisten kenraalina Suomen sisällissodassa Mannerheim oli keskeisessä asemassa maan itsenäisyyden turvaamisessa. Hänen johdollaan valkoiset voittivat, mutta hänen suhteensa saksalaiseen vaikutusvaltaan ja myöhemmin poliitikkoihin olivat usein kireät. Hän oli ennen kaikkea sotilas, ei poliitikko – ja ehkä juuri se teki hänestä niin kiistellyn, mutta myös niin kunnioitetun hahmon.
Toisen maailmansodan aikana Mannerheim nousi Suomen johtoon sotilaallisena ja moraalisena kompassina. Hänen strategiansa ja neuvottelutaidot pitivät Suomen itsenäisenä vaikka naapurimaiden kohtalot olivat synkempiä. Hänen legendaarinen käskynsä ”aseveljet”-puhe jatkosodan päättyessä kertoo paljon hänen kyvystään yhdistää kansaa vaikeina aikoina.
Mannerheimin perintö – moniulotteinen ja kiistanalainen
Mannerheim ei ollut täydellinen – hänen kylmäpäinen pragmatisminsa ja tiukka luonteensa tekivät hänestä vaikean henkilön läheisille. Hänen suhtautumisensa suomalaisiin kommunisteihin ja muihin vastustajiin herättää edelleen keskustelua. Mutta hänen merkityksensä Suomen itsenäisyydelle on kiistaton.
Nykyään Mannerheimia muistetaan patsaissa, kadunnimissä ja museoissa, mutta ehkäpä tärkein muisto on se, että Suomi pysyi vapaana valtiona hänen ansiostaan. Hänen elämänsä on tarina rohkeudesta, kunnianhimosta ja uhrauksesta – ja se on tarina, joka kuuluu kaikille suomalaisille.
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) on yksi Suomen historian tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Hän oli kenraali, vapaaherra ja Suomen kuudes presidentti (1944–1946). Mannerheim teki pitkän uran Venäjän keisarillisessa armeijassa ennen kuin palasi Suomeen ja nousi itsenäistymisen jälkeen maan puolustuksen keskeiseksi hahmoksi. Hän johti Suomen armeijaa sisällissodassa valkoisten puolella ja toimi ylipäällikkönä sekä talvisodassa että jatkosodassa. Mannerheimia arvostetaan Suomessa erityisesti hänen roolistaan maan itsenäisyyden säilyttämisessä vaikeina aikoina.
Mannerheim-museo
Mannerheim-museo sijaitsee Helsingissä, Kaivopuiston alueella, ja se toimii Carl Gustaf Emil Mannerheimin entisessä yksityisasunnossa. Museo avattiin yleisölle vuonna 1951 pian Mannerheimin kuoleman jälkeen. Museossa on säilytetty mahdollisimman tarkasti Mannerheimin asunnon alkuperäinen sisustus ja esineistö, mukaan lukien hänen henkilökohtaisia tavaroitaan, kunniamerkkejä ja lahjoja. Mannerheim-museo tarjoaa kävijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Mannerheimin elämään sekä Suomen historian keskeisiin tapahtumiin hänen näkökulmastaan.
Mannerheim-ristin ritarit
Mannerheim-ristin ritarit ovat Suomen puolustusvoimien sotilaita, jotka on palkittu erityisestä urheudesta, johtajuudesta tai onnistuneista sotilaallisista teoista. Mannerheim-risti on osa Vapaudenristin ritarikuntaa ja se on Suomen korkein sotilaallinen kunniamerkki. Ristiä jaettiin vuosina 1941–1945 jatkosodan aikana. Yhteensä 191 henkilöä sai tämän tunnustuksen. Mannerheim-ristin saaminen edellytti poikkeuksellista ansioitumista, ja moni ritariksi nimitetty sotilas muistetaan yhä sankarina.
Mannerheimin museo
”Mannerheimin museo” ja ”Mannerheim-museo” viittaavat samaan paikkaan: Helsingissä sijaitsevaan museoon, joka esittelee Carl Gustaf Emil Mannerheimin elämää ja uraa. Museo toimii Mannerheimin pitkäaikaisessa kodissa, jossa hän asui vuodesta 1924 kuolemaansa saakka. Museon näyttelyt keskittyvät hänen sotilasuraansa, matkustukseen, poliittiseen toimintaansa ja henkilökohtaiseen elämäänsä. Museo on tärkeä kohde kaikille, jotka haluavat syventyä Suomen historiaan ja ymmärtää Mannerheimin vaikutusta kansakuntaan.
Mannerheimin ristin ritarit
”Mannerheimin ristin ritarit” tarkoittaa samoja urheita sotilaita, jotka palkittiin Mannerheim-ristillä. Tämän arvonimen saaminen oli erityinen kunnia, ja se merkitsi suurta arvostusta sekä aseveljien että koko kansakunnan taholta. Ritareiden joukossa oli niin upseereita kuin rivisotilaitakin, ja heidän tarinansa edustavat suomalaisen sisun ja rohkeuden huippua toisen maailmansodan aikaisissa olosuhteissa.
Mannerheimin patsas
Mannerheimin patsas on yksi Helsingin tunnetuimmista muistomerkeistä. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Kiasman ja Helsingin päärautatieaseman läheisyydessä. Ratsastajapatsaan suunnitteli kuvanveistäjä Aimo Tukiainen, ja se paljastettiin vuonna 1960. Patsas esittää Mannerheimia ratsunsa selässä, mikä korostaa hänen rooliaan sotapäällikkönä ja kansallisena johtajana. Patsas on suosittu vierailukohde niin suomalaisten kuin turistien keskuudessa ja se toimii edelleen kunnianosoituksena Mannerheimin merkitykselle Suomen historiassa.
Vieraile Saadaksesi Lisää Informatiivisia Blogeja Bloggar.Fi
